Runoja sateiselta polulta

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Jokaisen täytyy olla 
samanlainen
muovisotilas,
saman värinen,
ihmiskopio,
turvallista,
kukaan ei ammu
minua nyt.

Entä jos revin
itseni kaavasta,
ajattelen itse
ja taistelen,
kuolenko?
Lähettänyt Kuunkyynel klo 10.01
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu
Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Blogiarkisto

  • ►  2015 (1)
    • ►  tammikuuta (1)
  • ►  2014 (1)
    • ►  joulukuuta (1)
  • ▼  2013 (15)
    • ►  lokakuuta (2)
    • ►  syyskuuta (7)
    • ▼  elokuuta (6)
      • Huuda leijonan kitaan, naura sen teräville hampa...
      • Hymy  on paras lavaste, nauru sen ystävä, kuka...
      • Keskellä metsää, tuttu käsi päästi  kädestäni i...
      • Jokaisen täytyy olla  samanlainen muovisotilas,...
      • Tunnetko kynteni, kuin lohikäärmeen, tajuatko mik...
      • Tänne tulee runojani,kunhan opin tätä käyttämään,n...

Kuunkyynel

Oma kuva
Tarkastele profiilia
Teema: Vesileima. Sisällön tarjoaa Blogger.